Venus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maasta katsottuna olevan valkoinen planeetta. T\u00e4m\u00e4 johtuu planeetan tihe\u00e4st\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4, joka on paljon paksumpi kuin maapallon. Se on itse asiassa niin paksu, ett\u00e4 se on ihmiselle myrkyllinen hengitt\u00e4\u00e4. Paksujen, valkoisten pilvien alla Venus on kuitenkin todella punainen! T\u00e4m\u00e4 punainen v\u00e4ri johtuu Venuksen mutkittelevista laavavirroista, jotka virtaavat Venuksen pinnalla.<\/p>\n
![\"Venus\"](\"https:\/\/osr.org\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/FI-Venus.jpg\" "\\"FI-Venus\\"")
<\/p>\n
Venus linnunradallamme<\/span><\/h2>\nAuringosta katsottuna Venus-planeetta on aurinkokuntamme toinen planeetta. Maasta katsottuna Venus on taivaan kirkkain kohde, joka seuraa aurinkoa ja kuuta. Venusta kutsutaan my\u00f6s Kuun sisareksi, koska se saa Kuun tavoin osan auringonvalosta ja l\u00e4mm\u00f6st\u00e4. Lis\u00e4ksi Venus on aurinkokuntamme kirkkain planeetta. Venuksessa on melkein 500 celsiusastetta y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Venus verrattuna muihin t\u00e4htitieteellisiin kohteisiin<\/span><\/h2>\nVenus-planeetan koko, massa ja keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tiheys ovat suunnilleen samat kuin maapallon. Venus ja Maa muodostuivat samaan aikaan: 4,6 miljardia vuotta sitten samassa kaasu- ja p\u00f6lypilvess\u00e4. Lis\u00e4ksi molemmilla planeetoilla on monipuolinen pinta-ala, joka koostuu vuorista, tulivuorista ja iskukraattereista. Venusta on kutsuttu jopa maapallon kaksoissisareksi.<\/p>\n
Venuksella ei ole, kuten muilla useimmilla planeetoilla kuita ollenkaan. Varhaiset tarkkailijat huomasivat planeetan ymp\u00e4rill\u00e4 olevan mahdollisen kuun. T\u00e4m\u00e4 kuu nimettiin Neithiksi. Havaintojen todettiin my\u00f6hemmin olevan virheellisi\u00e4. Nyt t\u00e4m\u00e4 oletettu Venuksen seuralainen tunnetaan nimell\u00e4 \u201dNeith: Venuksen kadonnut kuu\u201d.<\/p>\n
Onko Venus-planeetalla el\u00e4m\u00e4\u00e4?<\/span><\/h2>\nVenuksella on paljon yhteist\u00e4 maapallomme kanssa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi 1800-luvulla spekuloitiin paljon Venuksen el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Vuonna 1870 englantilainen t\u00e4htitieteilij\u00e4 Richard Proctor mietiskeli el\u00e4m\u00e4\u00e4 Venuksella. Ruotsalainen fyysikko ja kemisti Svante Arrhenius kuvasi Venusta vuonna 2918 kosteana ja vihre\u00e4n\u00e4 planeettana. 1900-luvulta l\u00e4htien on kuitenkin ollut selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Venuksessa on \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen ilmasto. Poikkeuksellisen korkeassa l\u00e4mp\u00f6tilassa ja 90 barin ilmanpaineessa el\u00e4m\u00e4 Venuksella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan mahdotonta.<\/p>\n
Venus-planeetan tarkkailu<\/span><\/h2>\nVenus sijaitsee kiertoradalla Maan ja Merkuriuksen v\u00e4lill\u00e4. Ottaen huomioon, ett\u00e4 Venus on paljon kauempana auringosta kuin Merkurius, Venuksen voi n\u00e4hd\u00e4 Maasta usein. Koska Venus on niin l\u00e4hell\u00e4 aurinkoa, se n\u00e4kyy vain nelj\u00e4 tuntia auringonlaskun j\u00e4lkeen tai nelj\u00e4 tuntia ennen auringonnousua. Siksi Venusta kutsutaan my\u00f6s \u201daamut\u00e4hdeksi\u201d tai \u201diltat\u00e4hdeksi\u201d. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 Venus ei ole n\u00e4kyviss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tai y\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n
Venuksen voi n\u00e4hd\u00e4 yleens\u00e4 jopa 48 astetta auringosta. Venuksen n\u00e4enn\u00e4inen suuruus vaihtelee -3,7 ja -4,6 v\u00e4lill\u00e4. Jos on onnea ja oikeaan aikaan oikeassa paikassa, voi Venuksen n\u00e4hd\u00e4 paljaalla silm\u00e4ll\u00e4. Suosittelemme kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kiikareita tai kaukoputkea. Siten voi n\u00e4hd\u00e4 planeetan kaikki upeat yksityiskohdat. Katso t\u00e4rkeimm\u00e4t vinkkimme, jotta onnistut parhaiten orastavana t\u00e4htitieteilij\u00e4n\u00e4.<\/a><\/p>\nVenus on t\u00e4ynn\u00e4 yll\u00e4tyksi\u00e4!<\/span><\/h2>\nT\u00e4ss\u00e4 blogissa sinulle esiteltiin Venus: rakkauden planeetta. Tied\u00e4t nyt, miksi Venusta kutsutaan sek\u00e4 \u201daamut\u00e4hdeksi\u201d ett\u00e4 \u201diltat\u00e4hdeksi\u201d, ja milt\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi sait tiet\u00e4\u00e4, miss\u00e4 Venus sijaitsee aurinkokunnaasa ja ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 valkoisella planeetalla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdottomalta. Katsokaa t\u00e4n\u00e4 yst\u00e4v\u00e4np\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Venusta yhdess\u00e4, tuntekaa yhteys ja anna loistoa rakkaasi el\u00e4m\u00e4\u00e4n! Matkatkaa aurinkokuntamme l\u00e4pi ja katselkaa yhdess\u00e4 t\u00e4hti\u00e4 ja planeettoja OSR Star Finder -sovelluksella!<\/p>\n
Venus-planeetan koko, massa ja keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tiheys ovat suunnilleen samat kuin maapallon. Venus ja Maa muodostuivat samaan aikaan: 4,6 miljardia vuotta sitten samassa kaasu- ja p\u00f6lypilvess\u00e4. Lis\u00e4ksi molemmilla planeetoilla on monipuolinen pinta-ala, joka koostuu vuorista, tulivuorista ja iskukraattereista. Venusta on kutsuttu jopa maapallon kaksoissisareksi.<\/p>\n
Venuksella ei ole, kuten muilla useimmilla planeetoilla kuita ollenkaan. Varhaiset tarkkailijat huomasivat planeetan ymp\u00e4rill\u00e4 olevan mahdollisen kuun. T\u00e4m\u00e4 kuu nimettiin Neithiksi. Havaintojen todettiin my\u00f6hemmin olevan virheellisi\u00e4. Nyt t\u00e4m\u00e4 oletettu Venuksen seuralainen tunnetaan nimell\u00e4 \u201dNeith: Venuksen kadonnut kuu\u201d.<\/p>\n
Onko Venus-planeetalla el\u00e4m\u00e4\u00e4?<\/span><\/h2>\nVenuksella on paljon yhteist\u00e4 maapallomme kanssa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi 1800-luvulla spekuloitiin paljon Venuksen el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Vuonna 1870 englantilainen t\u00e4htitieteilij\u00e4 Richard Proctor mietiskeli el\u00e4m\u00e4\u00e4 Venuksella. Ruotsalainen fyysikko ja kemisti Svante Arrhenius kuvasi Venusta vuonna 2918 kosteana ja vihre\u00e4n\u00e4 planeettana. 1900-luvulta l\u00e4htien on kuitenkin ollut selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Venuksessa on \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen ilmasto. Poikkeuksellisen korkeassa l\u00e4mp\u00f6tilassa ja 90 barin ilmanpaineessa el\u00e4m\u00e4 Venuksella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan mahdotonta.<\/p>\n
Venus-planeetan tarkkailu<\/span><\/h2>\nVenus sijaitsee kiertoradalla Maan ja Merkuriuksen v\u00e4lill\u00e4. Ottaen huomioon, ett\u00e4 Venus on paljon kauempana auringosta kuin Merkurius, Venuksen voi n\u00e4hd\u00e4 Maasta usein. Koska Venus on niin l\u00e4hell\u00e4 aurinkoa, se n\u00e4kyy vain nelj\u00e4 tuntia auringonlaskun j\u00e4lkeen tai nelj\u00e4 tuntia ennen auringonnousua. Siksi Venusta kutsutaan my\u00f6s \u201daamut\u00e4hdeksi\u201d tai \u201diltat\u00e4hdeksi\u201d. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 Venus ei ole n\u00e4kyviss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tai y\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n
Venuksen voi n\u00e4hd\u00e4 yleens\u00e4 jopa 48 astetta auringosta. Venuksen n\u00e4enn\u00e4inen suuruus vaihtelee -3,7 ja -4,6 v\u00e4lill\u00e4. Jos on onnea ja oikeaan aikaan oikeassa paikassa, voi Venuksen n\u00e4hd\u00e4 paljaalla silm\u00e4ll\u00e4. Suosittelemme kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kiikareita tai kaukoputkea. Siten voi n\u00e4hd\u00e4 planeetan kaikki upeat yksityiskohdat. Katso t\u00e4rkeimm\u00e4t vinkkimme, jotta onnistut parhaiten orastavana t\u00e4htitieteilij\u00e4n\u00e4.<\/a><\/p>\nVenus on t\u00e4ynn\u00e4 yll\u00e4tyksi\u00e4!<\/span><\/h2>\nT\u00e4ss\u00e4 blogissa sinulle esiteltiin Venus: rakkauden planeetta. Tied\u00e4t nyt, miksi Venusta kutsutaan sek\u00e4 \u201daamut\u00e4hdeksi\u201d ett\u00e4 \u201diltat\u00e4hdeksi\u201d, ja milt\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi sait tiet\u00e4\u00e4, miss\u00e4 Venus sijaitsee aurinkokunnaasa ja ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 valkoisella planeetalla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdottomalta. Katsokaa t\u00e4n\u00e4 yst\u00e4v\u00e4np\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Venusta yhdess\u00e4, tuntekaa yhteys ja anna loistoa rakkaasi el\u00e4m\u00e4\u00e4n! Matkatkaa aurinkokuntamme l\u00e4pi ja katselkaa yhdess\u00e4 t\u00e4hti\u00e4 ja planeettoja OSR Star Finder -sovelluksella!<\/p>\n
Venus sijaitsee kiertoradalla Maan ja Merkuriuksen v\u00e4lill\u00e4. Ottaen huomioon, ett\u00e4 Venus on paljon kauempana auringosta kuin Merkurius, Venuksen voi n\u00e4hd\u00e4 Maasta usein. Koska Venus on niin l\u00e4hell\u00e4 aurinkoa, se n\u00e4kyy vain nelj\u00e4 tuntia auringonlaskun j\u00e4lkeen tai nelj\u00e4 tuntia ennen auringonnousua. Siksi Venusta kutsutaan my\u00f6s \u201daamut\u00e4hdeksi\u201d tai \u201diltat\u00e4hdeksi\u201d. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 Venus ei ole n\u00e4kyviss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tai y\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n
Venuksen voi n\u00e4hd\u00e4 yleens\u00e4 jopa 48 astetta auringosta. Venuksen n\u00e4enn\u00e4inen suuruus vaihtelee -3,7 ja -4,6 v\u00e4lill\u00e4. Jos on onnea ja oikeaan aikaan oikeassa paikassa, voi Venuksen n\u00e4hd\u00e4 paljaalla silm\u00e4ll\u00e4. Suosittelemme kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kiikareita tai kaukoputkea. Siten voi n\u00e4hd\u00e4 planeetan kaikki upeat yksityiskohdat. Katso t\u00e4rkeimm\u00e4t vinkkimme, jotta onnistut parhaiten orastavana t\u00e4htitieteilij\u00e4n\u00e4.<\/a><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 blogissa sinulle esiteltiin Venus: rakkauden planeetta. Tied\u00e4t nyt, miksi Venusta kutsutaan sek\u00e4 \u201daamut\u00e4hdeksi\u201d ett\u00e4 \u201diltat\u00e4hdeksi\u201d, ja milt\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi sait tiet\u00e4\u00e4, miss\u00e4 Venus sijaitsee aurinkokunnaasa ja ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 valkoisella planeetalla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdottomalta. Katsokaa t\u00e4n\u00e4 yst\u00e4v\u00e4np\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Venusta yhdess\u00e4, tuntekaa yhteys ja anna loistoa rakkaasi el\u00e4m\u00e4\u00e4n! Matkatkaa aurinkokuntamme l\u00e4pi ja katselkaa yhdess\u00e4 t\u00e4hti\u00e4 ja planeettoja OSR Star Finder -sovelluksella!<\/p>\nVenus on t\u00e4ynn\u00e4 yll\u00e4tyksi\u00e4!<\/span><\/h2>\n